maanantai 27. huhtikuuta 2009

The fame, fame

Lady Gagan biisin The Fame sanat menevät kertosäkeessä näin:

All we care about is
Pornographic girls on film and body plastic
Give me something
I wanna see television and hot blondes in odd positions

Fame, doin' it for the fame
'cause we wanna live the life
Of the rich and famous
Fame, doin' it for the fame
'cause we gotta taste for champagne
And endless fortune

Myönnän pitäväni tästä kappaleesta. Kuuntelen siinä kyllä enemmän soundia kuin kappaleen sanoja sitä fiilistellessäni, mutta nyt kun kuuntelinkin niin tajusin siitä enemmän. Tämä laulu, vaikka voi olla monen mielestä massatuote ja tylsä, kertoo silti monen tosi monen unelmasta. Suurin osa amerikkalaisista nuorista haaveilee pääsevänsä Hollywoodiin näyttelijäksi tai kaikkien tuntemaksi laulajaksi tai muuksi kuuluisuuden kohteeksi. Kuitenkin tunnetuksi, jolla olisi varaa kulkea New Yorkin tai Lossin kaduilla Chanelin tai jonkun muun kalliin merkin laukku harteillaan. Usein tähän unelmaan liittyy myös pitkiä jokaillanjuhlia juoden ja heiluen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Kuulostanpa mummolta. On vain alkanut ahistaa omassa luokassakin, kun suomeenkin tullut tuommoinen päätön ajatus. Tytöt haaveilevat siitä, kuinka saisivat mahdollisimman paljon miestä, mistään muusta ei puhutakaan. Pillu on yleinen puheenaihe, mikä johtuu kai siitä kun elää puutteessa isoista puheistaan huolimatta. Lisäksi kukaan ei välitä siitä, mitä erilaisille ihmisille kuuluu, ei kiinnosta vaikka olisi samanlainenkin. Oikeastaan suomalaiset ovat aika tunteetonta porukkaa. Emme kehtaa puhua toisillemme, mietimme liikaa sitä, miten pelleltä näytämme jos pitäisi kysyä, onko toisella kaikki aivan okei. Olen itsessänikin huomannut sen, että mitä nyt tuo toinenkin ajattelee, jos kysyn siltä mikä sitä vaivaa oikeasti. Aika varmasti, tämän olen huomannut myös kun olen sitten kuitenkin kysynyt, tämä ihminen kuitenkin piristyy edes siitä, että sinä ajattelit hänen parastaan. Omakohtaiset yksityiskohtani jäävät ilman tarkempaa tulkintaa, mutta toivon että ymmärsit pointin silti. :)

Olisi parempi jos me ajattelisimme välistä sitä mitä näemme. Sitä meidän on tarkoitus katsoa, huolehtia myös meistä toisistamme. Itseämme emme näe kuin ihmisen oman keksinnön kautta. Toisen näemme paljon helpommin ja silti olemme sokeita nähdäksemme hänet . Minä en ainakaan aio sokeutua enää, kun nyt olen löytänyt sen joka sai minut aukaisemaan silmäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti